Pyörällä alas Mielakkaa

Kolminkertaisen alamäkiajon Suomen mestarin Visa Linnalan kotimäki on Kouvolan Mielakka.

Visa Linnala pukee pyöräilykengät, polvisuojat, hanskat, rintapanssarin ja crossikypärän. Hän nousee alamäkipyöränsä selkään ja ajaa hissiin, joka nostaa hänet Mielakan Rinnekeskuksen laelle. On kisapäivä ja edessä aukeaa kilpailurata. Linnala keskittyy hetken ja polkaisee alkuvauhdin.
Sen jälkeen kyse on jarruttamisesta. Mitä paremmin jarruttaa, sitä nopeammin on alhaalla. Jos jarruttaa liian myöhään ennen mutkaa, vauhti töksähtää. Jos liian aikaisin, tulee mutkaan liian hiljaa. Mutkissa on monta linjavaihtoehtoa. Pitää laskeskella, mikä on itselle nopein. Lyhin ja helpoin ei ole aina sellainen. Pisimmästä linjasta voi saada parhaimman vauhdin.

Reitin jokainen kaarre, kivi ja juurakko on Linnalalle tuttu. Keskinopeus on kolmekymmentä kilometriä tunnissa. Kivikossa Linnala etenee kahtakymppiä, nopeimmissa kohdissa viittäkymppiä. Noin 40 sekuntia ja Linnala on radan alkupäässä. Kilpailusuoritus on ohi.

Pieniä kolhuja vain

Kouvolassa varttunut Linnala ajoi lapsena kolmipyöräisellä alas kotikatuaan Sakaristontietä. Vanhempana hän siirtyi läheiselle Hinkkismäelle, jossa oli polkuja ja hyppyreitä pururatojen keskellä. Alamäkiajon hän aloitti varsinaisesti 18-vuotiaana.

”Katsoin Mielakassa kisoja ja menin kokeilemaan rataa itse kilpailun jälkeen. Innostuin ja hommasin oman alamäkipyörän”, Linnala sanoo.
Ensimmäinen Suomen mestaruus tuli vuonna 2006 Linnalan ollessa 20-vuotias. Se oli hänen ensimmäinen täysi kautensa cupissa. Muut SM-kullat ovat vuosilta 2018 ja 2019.
Linnala on kilpaillut myös ulkomailla.

”Keski-Euroopan kisoissa olen ollut kympin sakissa, maailmancupissa en ole pärjännyt. Jos en olisi varovainen, olisin voinut menestyä paremmin. Osa radoista on niin hurjia, että niitä pitäisi harjoitella paikan päällä kuukausia.”

Kenties maltillisuudestaan johtuen Linnalalla on ollut urallaan vain vähän haavereita. ”Pieniä kolhuja on toki paljon ja kerran sain aivotärähdyksen. Luita en ole murtanut.”

Omalla vauhdilla alas

Kisojen ulkopuolella Linnala ajaa Mielakassa rennoissa vaatteissa, eikä laskulle lähdettäessä tarvitse juuri keskittyä. Alamäkiajoa hän kuvailee monipuoliseksi ja haastavaksi lajiksi, jossa pääsee kokeilemaan itsensä ylittämistä. ”Sopii kaikille, jotka tykkäävät laskettelusta ja luonnossa liikkumisesta. Alaikäraja voisi olla 12 vuotta, yläikärajaa ei ole. Mielakassa näkee kuusikymppiä alamäkiajajia.”
Mielakka on Linnalan kotimäki ja siellä hän enimmäkseen harjoittelee. Mielakka on myös Linnalalle iso syy pysyä Kouvolassa.
”Kesät ja talvet superkova juttu. Ei ole montaa kaupunkia, jossa rinnekeskus on näin keskustassa. Talkoomeininki on mieletön. Meillä on hyvä porukka kunnostamassa ratoja, pitämässä koulutuksia ja järjestämässä kisoja.”

Lajista kiinnostuneille hän suosittelee Mielakkaa, jossa on noin 30 alamäkiajoreittiä. Bikeparkista voi vuokrata pyörän kokeiluun, mutta helppoja väyliä voi ajaa millä tahansa maastopyörällä.

”Aloittelijan ei tarvitse pelätä vauhtia, sillä sen voi määritellä itse. Suurin osa ajaa Mielakassa huvikseen. Kilpailuja voi harkita sitten, kun on treenannut tarpeeksi.”

Rinteet auki toukokuun aikana.

Kuka Visa Linnala?
Ikä: 35
Ammatti: Logistiikkainsinööri Vannetukulla.
Harrastukset: Alamäkipyöräilyn lisäksi lumilautailu ja dirt-pyöräily.
Kilpailut: Alamäkipyöräilyssä kolme SM-kultaa, kisoja Keski-Euroopassa ja maailmancupeissa.
Muuta: Alamäkiajon lajivastaava, joka kasaa Suomen maajoukkueen.