Unescon maailmanperintökohde Verlan tehdasmuseo

Arkkitehtuurimatka Kouvolaan

Kouvolasta löydät useita historiallisia käyntikohteita ja mielenkiintoista nähtävää. Kirkkojen ja museoiden lisäksi kannattaa ehdottomasti piipahtaa UNESCO:n Maailmanperintökohteessa. Modernismia edustava keskusta-alue on kiinnostava kohde arkkitehtuurimatkailijalle. Onpa kädenjälkensä Kouvolan arkkitehtuurin jättänyt myös Alvar Aalto

Kouvolan maamerkki Pohjolatalo näkyy yleensä ensimmäisenä Kouvolaan saapuville. Vuonna 1977 valmistuneessa 12-kerroksisessa rakennuksessa on liike- ja toimistotiloja 25 000 neliön verran. Pohjolatalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila.

Kouvolan keskusta-alue on kiinnostava kohde arkkitehtuurimatkailijalle. Modernismia edustava Kouvolan hallintokeskus on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kouvolan kaupungintalo (Bertel Saarnio, Juha Leiviskä, 1964-68, 1969) on kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön luokittelema modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Kaupungintalo on myös äänestetty Suomen kauneimmaksi kaupungintaloksi. Lisäksi keskusta-alueella on monia arkkitehtuuriltaan erilaisia kirkkoja kuten Keskuskirkko, Käpylän kirkko, katolinen Pyhän Ursulan kirkko, ortodoksinen Pyhän ristin kirkko.

Kouvolan museokortteli avautuu Pohjolatalon takaa, Kouvolatalon naapurista. Alueella sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettuja puutaloja, joissa on aikanaan asunut rautatieläisiä perheineen. Nykyään museokorttelissa toimii useita kädentaitajia ja Kouvolan Koti- ja Radiomuseo. Museokorttelissa järjestetään vuosittain useita tapahtumia kuten Taiteiden yö ja Wanhan ajan markkinat.

Reilun kilometrin päässä Kouvolan ydinkeskustasta sijaitsevat historialliset punatiiliset kasarmirakennukset antavat silmäyksen Kouvolan historiaan.

Entisellä varuskunta-alueella järjestetään vuosittain myös erilaisia tapahtumia ja alueelta voit bongata myös Alvar Aallon suunnittelemat portit. Kasarminmäellä sijaitsee myös Pyhän ristin kirkko.

Alvar Aallon kädenjälki Inkeroisissa

Inkeroinen entiseltä nimeltään Mämmälän kylä on sopivan pieni ja rauhallinen tehdastaajama eteläisessä Kouvolassa, Kymijoen itärannalla Anjalaa vastapäätä. Inkeroisten Tehtaanmäellä sijaitsee Alvar Aallon vuosina 1937-38 ja 1950-56 suunnittelema Anjalan paperitehdas asuinalueineen. Kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen teollisuusrakennusten lisäksi Rantalinjan paritalot ja Tervalinjan rivitalot, kolme Insinööritaloa sekä kerrostaloja tehtaan työntekijöille.

Aluetta täydentävät vuonna 1940 valmistunut Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotialue, jonka asuinrakennuksista suuri osa valmistui vuonna 1938. Aallon suunnittelema suojeltu Tehtaanmäen koulurakennus peruskorjattiin vuonna 2003. Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu.

Kartanot

Kouvolassa on parisenkymmentä kartanoa, joista suurin osa on yksityiskäytössä, mutta onneksi pääset aistimaan entisjan kartanoelämää useissa kartanoissa eri puolilla Kouvolaa.

Koe pala paikallishistoriaa Kirjokiven Kartanossa, joka on rakennettu 1890-luvun lopulla. Woikoski Feelingin upea lomakohde sijaitsee Vuohijärvellä Repoveden Kansallispuiston kupeessa. Tihvetjärven rannalla sijaitseva Kirjokiven Kartano on upea kulttuurinähtävyys.

Oravalan kartano sijaitsee Kouvolassa, vanhassa Valkealassa Kymijoen varrella. Oravalan kartanossa pääset nauttimaan vanhasta kulttuuriympäristöstä ja kartanon perinteikkäästä historiasta. Kartanolla on opastettuja kierroksia 1700-luvulta peräisin olevaan tammipuistoon ja kotimuseoon.

Anjalan kartano on täynnä historiaa ja tarinoita. Kartano on avoinna yleisölle kesäisin, jolloin siellä on esillä taidenäyttelyitä. Kartanon tarinat -opastuskierroksia järjestetään kesäaikaan säännöllisesti. Miltä kuulostaisi vaikkapa Anjalan kartano roomescape -kokemus?

Elimäellä on useita vanhoja kartanoita, joista etenkin Mustilan kartanon Arboretum on tunnettu matkailukohde. Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. 120 hehtaarin alueelle kävijän toivottavat tervetulleeksi sadat eri kasvilajit, jotka ovat kotoisin maailman eri kolkista. Erityisesti alue on tunnettu alppiruusuista, jotka kukkivat kesäkuussa.

Muita tunnettuja Elimäen kartanoita ovat Moision, Peippolan ja Tolkkilan ja Hämeenkylän kartanot. Näistä vierailemaan pääset Moision ja Tolkkilan kartanoihin. Moision kartanon kaksikerroksinen, tiilestä muurattu empirerakennus on tiettävästi Carl Ludwig Engelin ensimmäinen Suomessa suunnittelema maaseudun säätyläisrakennus. Tolkkilan kartano sijaitsee Korialla, Kymijoen kupeessa. Tolkkilan kartanossa kokoustat, majoitut, juhli häitä tai rentoudut hienoissa puitteissa.

Jos lähdet kartanokierrokselle Elimäelle, vieraile myös Elimäen kirkossa, joka on Suomen vanhin käytössä oleva puinen ristikirkko. Kirkkoa vastapäätä keskustaa halkovan kadun toisella puolella sijaitseva 1790-luvulla rakennettu kellotapuli on tehty ainoastaan kelloja varten, minkä takia siitä puuttuu korkea pohjakerros.

Historian havinaa

Unescon maailmanperintökohde Verlan tehdasmuseo, entinen puuhiomo ja pahvitehdas, on yksi Kouvolan kruununjalokivistä. Aito ja idyllinen Verla on ainoa metsäteollisuuden kohde maailmanperintölistalla. Tehtaan vanhojen koneiden äärellä näet puupahvin valmistuksen vaiheet.

Verlassa koet kulttuuria, historiaa ja luontoa. Historiallisia rakennuksia, pihapiirejä ja viehättävää puistoa hoidetaan ja restauroidaan kohteen alkuperäisyyttä vaalien.

Maailmanperintökohteessa vierailee kesäkuukausien aikana jopa 40 000 kävijää. Kansainvälisten kävijöiden osuus opastetuista kävijöistä on noin 10 prosenttia ja vieraita saapuu vuosittain 50-60 maasta. Lisäksi Verlan seutu on valittu Kymenlaakson vuoden kyläksi vuonna 2013. Verla on oiva päiväretkikohde.

Ankkapurhan teollisuusmuseo vie Suomen metsäteollisuuden historiaan ja esittelee vuodelta 1897 peräisin olevan Suomen ensimmäisen jatkuvatoimisen kartonkikoneen.

Pienen kävelymatkan päässä Ankkapurhasta on kivikautisia asuinsijoja, ennen Salpalinjaa kaivettuja juoksuhautoja sekä 1756 valmistunut Anjalan ristikirkko. Kirkkovuorella sijaitseva hautausmaa jäi 1800-luvun lopussa Wrede-suvun käyttöön. Sieltä voi löytää Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämän obeliskin.

Palaa sivun alkuun