Sankarimme

Kouvola on aina ollut urheilukaupunki. Kaupunginmuseon näyttely Kilpakenttien sankarit kertoo kouvolalaisen urheilumaailman entisistä ja nykyisistä tähdistä.

Jaa somessa

Kouvolan kaupunginmuseossa voi katsella valkokankaalta, kuinka Kouvola ottaa vuonna 1936 Berliinin olympialaisissa kaksoisvoiton kymppitonnin juoksussa. Ilmari Salminen vie kullan ajalla 30.15,4 ja Arvo Askola hopean 0,2 sekuntia hitaampana.

Elävää kuvaa on nähtävillä myös vuodelta 1948, jolloin kuusankoskelainen poliisi Erkki Kataja haki seipään olympiahopean Lontoosta tuloksella 420.

Tämä on mahdollista siksi, että Kouvolan kaupunginmuseossa on esillä kouvolalaista urheiluhistoriaa esittelevä näyttely. Avajaisissa puheen piti kaupungin kenties kansainvälisesti tunnetuin urheilija Sami Hyypiä, jonka Mypa-aikainen pelipaita on esillä museossa.

Sudesta Hasuun ja Tonteriin

Kouvolaan on rapissut arvokisamitalleja monella vuosikymmenellä. Kymintehtaan Urheiluseuraa edustanut Väinö Liikkanen sai hopeaa 50 kilometrin hiihdosta Lake Placidista vuonna 1932.

Kouvolan Nyrkkeilijöiden Erkki Pakkanen toi vuonna 1952 Helsingistä mukanaan olympiapronssin. Kolmannella kierroksella Pakkanen otti pistevoiton Vincente Matutesta, joka tappiostaan raivostuneena tuhosi kisapaikan pesuhuoneen suihkut.

KooKoossa aloittaneella jääkiekkoilija Timo Sudella on olympiahopea Calgarysta vuodelta 1988. Yhdistetyn hiihtäjä Heikki Hasu sai olympialaisista vuonna 1948 kultaa ja vuonna 1952 hopeaa.

Kaikki nämä mitalit ovat esillä kaupunginmuseossa, samoin kuin lumilautailija Roope Tonterin MM-mitalit ja kilpalauta.

Mypa on antanut näyttelyyn SM-mitaleitaan, Suomen Cupin pystejä ja eurocup-ottelujen vastustajien ottelulahjoja. Esimerkiksi portugalilainen Boavista lahjoitti purjeveneen pienoismallin.

Kaupunginmuseon opastetut kierrokset

Opastetuilla kierroksilla kuullaan tarinoita urheilusuoritusten takaa. Yhdistettyä pitkään dominoinut Heikki Hasu voitti vuonna 1950 MM-kullan, vaikka antoi kilpakumppaneille tasoitusta. Nilkassa oli murtuma, mutta Hasu ei antanut sen häiritä. Hän repi kipsin pois ennen kilpailua.

Mäkihyppääjä Lasse Johansson voitti SM-kultaa vuonna 1944. Hän tuli kilpailuihin suoraan rintamalta Syväriltä ilman kunnon harjoittelua. Lisäksi jalkaa vaivasi sotavamma. Valmentajana Johansson kehitti aerodynaamista hyppytyyliä, jolla Suomi nousi 1950-luvulla mäkihypyn ykkösmaaksi.

Melkoinen monitoimimies oli Kouvolan Urheilijain Palloilijoiden (KUP) kasvatti Esko ”Lile” Heltola, joka pelasi 1960-luvulla SM-tasolla jääpalloa, jääkiekkoa ja jalkapalloa. Heltola sai etenkin jalkapallojoukkueilta useita tarjouksia maajoukkuepelinsä jälkeen. Valinta kohdistui HIFK:iin.

Kerran HIFK:illä oli kello 13 jääpallopeli Vaasassa, jossa Heltola pelasi 90-minuuttisen. Ottelun jälkeen seuran jääkiekkopomon Plymouth Valiant oli odottamassa pihalla. Se kuljetti Heltolan illaksi Tampereelle pelaamaan HIFK:n jääkiekkomatsin.

Kouvola, pesäpallon kehto

Runsaalla kuva-aineistolla kerrottu urheiluhistoria saattaa nostaa paikallisille pintaan nostalgisia tunteita. Kuvamateriaalia on muun muassa KPL:n viimeisestä kultajoukkueesta vuodelta 1976, jossa pelasivat seuraikonit Pertti Lonka ja Matti Lautala.

Pesäpallo sai muuten alkunsa Kouvolan Inkeroisista. Vuonna 1921 Suojeluskuntien liikuntaohjaajat kokeilivat siellä Tahko Pihkalan kehittelemää lajia ja päättivät ottaa sen ohjelmaansa.

Kouvolassa pesäpallon, jalkapallon, koriksen ja jääkiekon lisäksi korkeimmalla sarjatasolla on pelattu lentopalloa, jääpalloa ja ringetteä.

Jääkiekko nousi suosioon 50– 60-luvulta jääpallon varjoista. Sitä pelattiin Kuusaalla, Myllykoskella ja Kouvolan kauppalassa. KooKoo vakiintui vähitellen ykkösseuraksi. Näyttely esittelee yhden joukkueen vanhimmista pelipaidoista.

Painitreenit Kouvolan kaupunginmuseossa

Vanhimmat esillä olevat palkinnot ovat 1900-luvun alkuvuosien yleisurheilukilpailuista. Kouvolan voimistelijoiden (nykyinen Kouvolan urheilijat) Otto Andersson teki mitaleistaan uistimia kalastukseen. Tuorein on koripallojoukkue Kouvojen hallussa oleva kiertopalkinto Pantteri-patsas.

Museossa on kenties Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset rullasukset 1950-luvulta. Siis vanhan ajan puusukset, joihin on laitettu pyörät alle. Museolle ne lahjoitti Inkeroisissa asuva hiihtäjä Lauri Bergqvist. Nähdäänpä siellä myös mäkihyppääjien villapaita, jota käytettiin vielä 1960-luvulla ennen ihonmyötäisten haalareiden ja kypärien aikakautta.

Tekemistäkin on kaupunginmuseossa luvassa. EM-mitalisti Ismo Kamesakin lajia painia voi kokeilla harjoitusvastustajanuken avulla.