Visitkouvola käyttää evästeitä. Jatkamalla sivustolla hyväksyt evästeiden käytön. Sulje X
Elimäen kirkonkylän maaseutumaisemia kelpaa ihastella

Markkinoita ja maalaisrakennuksia

Kun Helsingin suunnasta saapuva ylittää Kouvolan rajan, ensimmäisenä vastaan tulee Elimäki. Siellä kannattaa poiketa Pestoomarkkinoiden aikaan sekä katsastaa kirkko ja kotiseutumuseon pihapiiri.

Jaa somessa

Mitä minä tekisin Elimäelläni? Siinäpä kysymys, jota ihminen on pohtinut olemassaolonsa alkuhämäristä asti. Merkittävin aiheesta julkaistu kirja on Elimäen tarkoitus  vuodelta 1996.

Tarkoitusta voi tulla etsimään Pestoomarkkinoille, jotka järjestetään tänä vuonna 42 kerran. Markkinoiden historia juontuu siitä, että Elimäellä oli tapana pestata aikoinaan talojen piiat ja rengit elokuun ensimmäisenä pyhänä. Pahennusta herättänyt tapahtuma houkutteli kirkonkylään pestaajien ja palkollisten lisäksi tuhatpäin yleisöä ja kaupustelijoita.

Pienois-Seurasaari

Minkä muun kuin markkinahumun lisäksi kannattaa pysähtyä Elimäen kirkonkylällä?

Tutustumisretken voi tehdä Elimäen kotiseutumuseoon, joka on kuin Seurasaari pienoiskoossa. Museoalueelle on siirretty eri puolilta Elimäkeä seitsemän rakennusta, jotka kertovat pitäjän historiasta 1800-luvulla.

Ulkomuseon erikoisuus on kuutostielle näkyvä tuulimylly, joka on kuulunut alkujaan Mustilan kartanoon. Lisäksi museoalueella on tuparakennus, kaksi aittaa, savusauna, sepän paja alkuperäisine työvälineineen, kauppamakasiini ja riihi hevoskiertoineen.

Kiireinen ihmisen saa tehtyä rakennuksiin nopean historiallisen katsauksen, mutta voipa niitä hämmästellä pidempäänkin.

Kirkko, joka muutti muotoaan

Elimäen kirkko on yksi Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se rakennettiin vuonna 1638 suorakaiteen muotoiseksi, mutta laajennettiin ristikirkoksi neljä vuosikymmentä myöhemmin.

Sisustuksen hätkähdyttävimmät osat ovat alttarilaite ja alttaritaulu vuodelta 1632, barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666 sekä todennäköisesti puuseppä Lorentz Habermanin tekemä saarnastuoli 1600-luvun puolivälistä. Ne lahjoitti Casper Wrede ja hänen vaimonsa Sophia Taube.

Kirkkomaalla olevan sankarihauta-alueen ja muistomerkin on suunnitellut kuvanveistääjä Aimo Tukiainen. Kellotapuli on jäänyt kirkonkylää halkovan tien toiselle puolelle.

Aluksi mainitussa Elimäen tarkoitus -kirjassa Elimäki määritellään muuten näin: ”Esine, asia, kokemus tai tuntemus, jonka kaikki tuntevat mutta jolla ei ole nimeä.”