Kustaan uittosilta ja muita sotajuttuja

Kymijoki erotti Ruotsin ja Venäjän valtakunnat vuonna 1743 solmitun Turun rauhan jälkeen. Koska molemmin puolin jokea jäi asumaan sukulaisia ja tuttuja, rajaa ylitettiin vilkkaasti. Vahtisotilailla ja tullimiehillä ei ollut kykyä eikä aina haluakaan estellä kanssakäymistä.

Venäläiset rakensivat Ruotsulan kylän kohdalle redutin eli maalinnoituksen suojaamaan tärkeää Kymijoen ylityspaikkaa. Ruotsalaiset eivät jääneet ihmettelemään vaan tekivät vastarannalle Keltin redutin.

Ruotsulan redutti valmistui monessa vaiheessa. Lopulliseen muotoonsa se tehtiin vuosina 1791–92 osana Suvorovin linnoitustöitä. Muodoltaan se oli nelikulmainen. Vallitukset oli vahvistettu kivimuureilla. Niiden sisäpuolella oli rakennuksia ja ulkopuolella armeijan leirikenttä.

Suomen sotaan (1808–1809) saakka vartioasemana käytetyn redutin jäänteet ovat yhä nähtävissä joen pientareella.

Kustaan joenylitykset

Kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790 kestänyttä Kustaa III:n sotaa käytiin myös Kymijoen ympäristössä. Sota alkoi Savossa, mutta kuningas käynnisti oman hyökkäyksensä joen ylityksellä Anjalan kohdalla. Venäjän puolelle mentiin ponttonisillan avulla.

Seuraavana kesänä kuningas valitsi ylimenopaikaksi Värälän kylän.  Siellä hyökkäyksen apuna oli miltei satametrinen uittosilta, joka työnnettiin hyökkäyksen alkaessa paikoilleen. Silta kantoi sotilaiden lisäksi hevoset ja tykistön. Sitä pitkin suoritettu rynnäköinti onnistui täydellisesti.

Kuninkaasta tuli Kouvolassa legendaarinen hahmo. Valkealan kirkon lähellä on kuninkaan kivi, jonka takaa Kustaa seurasi Valkealan taistelua.

Rauha solmittin Värälässä, josta muistona on Korialta Anjalaan menevän tien varrella rauhankivi.  Rauhan solmimispaikka oli kuitenkin kivestä kilometrin verran joelle päin.

Pitkänsillantie Elimäellä on saanut nimensä Kustaa III teettämästä suon ylittävästä kapulasillasta. Valkealan keskustaa halkoo yhä Kustaa III:n tie.

Korian sillan ihme

Suomen sodassa venäläiset ylittivät Kymijoen helposti. Ruotsalaisten luoman taktiikan ytimeen kuului peräytyminen. Isorokko ja punatauti tekivät pahempaa tuhoa kuin aseet.

Riihimäki-Pietari-radan valmistumisen yhteydessä Kymijoen yli Korian kohdalle rakennettiin rautatiesilta. Sisällissodassa valkoisten räjäytysosasto onnistui vaurioittamaan siltaa. Motiivina oli Pietarista punaisten avuksi tulevan asejunan kulun hidastaminen. Silta tunnetaan myös siitä, että sen ympäristössä punaiset teloittivat sodan aikana valkoisia.

Talvisodan aikana Korian silta joutui Neuvostoliiton ilmapommitusten kohteeksi. Ainoaksi tuhoksi jäi sillankaiteen murtuminen ja lievä vaurio kiskoissa. Myös jatkosodassa silta yritettiin tuhota, mutta tuloksetta.

Yhtenä syynä ihmeeseen pidetään sitä, että neuvostoliittolaislentäjät suunnistivat maamerkkien – joen ja radan – mukaan. Ennen siltaa rata kaartuu, ja jokea pitkin lähestyttäessä osuminen kapeaan siltaan ei ollut helppoa. Saattoi asiaan vaikuttaa myös ilmatorjunta ja silkka hyvä tuuri. Jokatapauksessa pommikuormat otti vastaan lähinnä Kymijoki.

Lähteenä käytetty Pentti Airion ja Sakari Viinikainen kirjaa Etulinjassa itään ja länteen (Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, 2011).

Kymijoen sotahistoriallisiin kohteisiin pääsee tutustumaan KymiSunin opastetuilla vene- ja kävelyretkillä.

Historiallinen asuntomessualue

Historian siipien havinan lisäksi Korian Pioneeripuistossa kuulunut myös muunlaisia ääniä. Punatiilisten rakennusten lomaan rakentui vuoden 2019 Asuntomessut.