Siirry pääsisältöön
Sivu latautuu...
Visitkouvola käyttää evästeitä. Jatkamalla sivustolla hyväksyt evästeiden käytön. Sulje X

Kouvola syntyi radan varteen

Riihimäki-Pietari välinen rautatie valmistui kokonaisuudessaan syyskuussa 1870.

Jaa somessa

150 vuotta sitten, keisari Aleksanteri II:n nimipäivänä, 11. syyskuuta 1870 avattiin ensimmäinen rautatieyhteys Suomen ja Venäjän välille, kun Riihimäen ja Pietarin välinen rata, ns. Pietarin rata otetiin käyttöön. Rata Helsingistä Riihimäelle oli valmistunut jo aiemmin, joten uusi rata yhdisti myös Helsingin ja Pietarin kaupungit toisiinsa.
Rautatien ansiosta Kouvolasta alkoi kehittyä merkittävä asutuskeskus. Pietarin radan rakentaminen vaikutti ratkaisevasti alueen kehitykseen. Kouvola sai oman aseman 1875 ja se toi alueelle runsaasti rautatieläisiä. Näin asemakylästä alkoi kehittyä risteysasema.

 

 ”Siin ol kolme silmää, se ol tulel käypä ja se men kovaa”.

Venäjän keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1867 Riihimäki-Pietarin rautatien rakentamista koskevan käskykirjeen. Radan tuli olla leveäraiteinen ja maamme tuli sitoutua sen rakentamiseen Pietariin asti. Rautatien rakentamisen vaikein vaihe oli sillan rakentaminen Kymijoen yli. Nykyisen Kouvolan alueen ensimmäiset asemat olivat Kymi eli Koria, Utti ja Kaipiainen. Juna kiidätti matkustajat Kymenlaaksosta Helsinkiin 4-5 tunnissa ja suuren Venäjän maan pääkaupunkikaan ei ollut kuin päivänmatkan päässä.

Vuonna 1875 avattiin liikenteelle Valkealan Kouvolan kylän asumattomalle takamaalle perustettu ”Kouvolan asema”.  Tämä oli paikallisen puunjalostustehtailijan ansiota. Hän oli esittänyt senaatille aseman perustamista Kouvolan kohdalle, seudulla kehittyvän puunjalostusteollisuuden kuljetuksia varten. Tuolta ajalta kerrotaan, että sunnuntaisin kokoontui Kouvolan kyläläisiä junaa katselemaan ja ihmettelemään tähän tapaan ”Siin ol kolme silmää, se ol tulel käypä ja se men kovaa”.

Keisari käskee

Suomi alkoi toden teolla suunnitella ratayhteyttä Pietariin vuosien 1863–1864 valtiopäivillä. Varoja uskottiin kertyvän lainan lisäksi paloviinaverosta, kun säätyjen enemmistö lakkautti viinan kotipolton. 

Nälkävuodet kypsyttivät ajatuksen radan rakentamisesta hätäaputöinä. Suomen Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg ajoi tarmokkaasti radan asiaa ja joulukuussa 1867 keisari Aleksanteri II määräsi radan rakennettavaksi Riihimäeltä Pietariin.

Luuradaksi ja Nälkäradaksi kutsutun radan rakentaminen vaati veronsa. Rautatiemuseon ja Väyläviraston verkkojulkaisussa kerrotaan, millainen oli radan rakentamisen tarina ideasta 150 vuotta sitten valmistuneeksi yhteydeksi.

 

Helsinki–Pietari-rata on merkittävä ratayhteys

Pietarin radalla on ollut - ja on edelleen – suuri merkitys niin radanvarren paikkakunnille kuin myös Venäjän ja Suomen väliselle liikenteelle, kaupalle ja matkailulle ja siten maamme taloudelle.

Tänä päivänä Helsinki-Pietari-rata on tärkeä henkilö- ja tavaraliikenteen väylä, jolla kulkee sekä nopeaa henkilöliikennettä että raskasta tavaraliikennettä. Rata kuuluu TEN-T-liikenneverkkoon, jonka tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n laajuinen liikennejärjestelmä sekä tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista edistäminen.

Valmistuessaan Pietarin rata helpotti etenkin maiden välistä tavaraliikennettä ja ulkomaankauppaa. Sadanviidenkymmenen vuoden aikana kasvu on ollut huima: viime vuonna tavaraliikenteen määrä oli Vainikkalasta noin 8,1 miljoonaa tonnia.

Myös henkilöliikenne on alusta asti ollut keskeinen osa Pietarin radan liikennettä. Vuonna 2010 matka-aika kutistui Allegro-junan myötä kolmeen ja puoleen tuntiin. Henkilöliikenne Pietarin radalla onkin viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa ja vuonna 2019 Vainikkalassa tehtiin yli 650 000 rajanylitystä vuodessa.
Riihimäen ja Pietarin välinen rautatie 150 vuotta viralliset juhlallisuudet on siirretty syksyyn 2021.

 

Lähteet

Väyläviraston uutiskirje syyskuu 2020: Helsinki-Pietari-ratayhteys 150 vuotta

Poikilo - museokuukauden kuvassa Höyryveturi ”Pikku Ruskea” ja veturimiehiä Kouvolan veturitalleilla vuonna 1905, jolloin Kouvolasta oli muodostunut tärkeä rautateiden risteysasema. Kuvaaja: Leonard Karlsson