Poikilo-museot

Kaupunginmuseon näyttelyissä esitellään Kouvolan historiaan liittyviä näyttelyitä.

Kouvolan kaupunginmuseo avautui yleisölle marraskuussa 2015 Kouvolatalossa.  Kaupunginmuseon portaikkoon on hankittu mediataideteos kansainvälisesti arvostetulta, Suomessa asuvalta taiteilijalta, Charles Sandisonilta. Valoteoksen nimi on Joki ja se koostuu paikallisista Kymijoen varren historiadokumenteista, kuvista ja sanoista, jotka virtaavat museovierasta vastaanottamaan.

Kouvolan taidemuseo Poikilo on Kymenlaakson ainoa taidemuseo. Museo aloitti toimintansa vuonna 1987. Taidemuseon näyttely- ja kokoelmatilat sijaitsevat Kouvolatalossa, jossa on myös Poikilo-museoiden toimisto sekä kuva-arkistot ja asiakaspalvelu.

Taidemuseossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä.

Suomen juhlavuoden innoittamana näyttelyssä Myytinmurtajia ja matkantekijöitä pohditaan perinteisiä ja lujasti suomalaisten ajatuksiin kiinnittyneitä käsityksiä kansamme alkuperästä, yhtenäisyydestä ja sivistyksen janosta.

Näitä kolmea myyttiä tarkastellaan koko nykyisen Kouvolan historiaan liittyvien tekstien, kuvien ja esineistön kautta.

Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 esitellään näyttelyssä kansallisen itsetunnon nostajana, mutta myös siltana Eurooppaan ja linkkinä näyttelyn toiseen teemaan matkantekijöihin. Paviljonkiin pääsee tutustumaan Aalto-yliopiston Medialabin kehittämän 3D-mallinnuksen avulla.

Matkantekijät-osiossa kerrotaan Kouvolan alueen kansainvälisyydestä ja muuttoliikkeestä tänne muuttaneiden ja täältä pois muuttaneiden ihmisten ja perheiden elämäntarinoiden kautta. Näyttelyssä esitellään Fabergén korusuunnittelijana nykyisin tunnettu Alma Pihl (1888–1976) ja Elimäeltä lähtöisin oleva keksijä Eric Tigerstedt (1887–1925). Kouvolan alueelta lähdettiin etsimään parempaa toimeentuloa valtameren takaa. Amerikan siirtolaisten tarinat kertovat monenlaisista kohtaloista. Matkantekijöiden osuudessa tulevat esille myös siirtokarjalaisten kertomukset.

Kouvolan taidemuseo Poikilon kesänäyttelyssä on Sirkka-Liisa Longan teoksia neljältä vuosikymmeneltä 1980-luvun pastelliteoksista alkaen. Niissä Lonka kuvaa maisemaa, meren aaltoja tai merenalaista elämää.

Näyttelyn nimi – Näin olen nähnyt – on hyvin oivaltava. Se kertoo kauniilla ja intiimillä tavalla oleellisen Sirkka-Liisa Longan esille asetetuista teoksista. Luonto on ollut hänen innoittajansa ja taiteensa aihe uran alusta lähtien. Suhde luontoon näyttäytyy Longan taiteessa kokonaisvaltaisena elämyksenä. Se vain muuttaa muotoaan elämässä tapahtuneiden muutosten ja matkoilta saatujen vaikutteiden myötä. Luonto purkautuu paperille tai kankaalle taiteilijan havaintojen ja tunteiden välisestä vuorovaikutuksesta. Jokainen teos kuvaa sen hetkistä mielentilaani, sanoo Sirkka-Liisa Lonka

Sirkka-Liisa Longan teosten muotokieli alkoi pelkistyä 1980-luvun aikana. Taiteilijan kevyet ja herkät maalaukset liikkuvat luontevasti esittävän ja ei-esittävän rajoilla. Lonka itse kuvaa pastellejaan tanssiksi, joissa on enemmän aavistusta kuin tekoa. Pastellimaalauksissa korostuu hetken tunnelma ja liike, jopa yksittäinen liidun jälki.

Merenalainen maailma tulee esille myös Sirkka-Liisa Longan 1990-luvun ja 2000-luvun alun paperiteoksissa, meduusa-installaatiossa sekä erilaisissa simpukoissa. Viidakon rehevä kasvisto ja salaperäiset kissaeläimet hiipivät Sirkka-Liisa Longan taiteeseen 2000-luvun kuluessa.

Taiteilijatapaamiset Kouvolan taidemuseo Poikilossa 15.6. ja 10.8. klo 13.

Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon galleriassa avautui 4. kesäkuuta Asuntomme probleemina, Alvar Aallon asuntoarkkitehtuuria -niminen pienoisnäyttely. Syyskuun 22. päivään asti avoinna oleva näyttely täydentää Kouvolan asuntomessukesän tarjontaa esittelemällä Aallon vaikutusta asumiseen.

Arkkitehdit Alvar (1898-1976) ja Aino Aalto (1894-1949) toivat moderniin asumiseen edistyksellisiä ratkaisuja, kalusteita ja sisustuksia useiden vuosikymmenten ajan. Heidän tavoitteenaan oli edistää hyvän asumisen edellytyksiä ja helpottaa asukkaiden arkea niin yksilöllisissä kaupunkikodeissa kuin sarjavalmisteisissa vuokrataloissakin, asukkaiden yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Suunnittelun lähtökohtana oli sekä tilankäytön että kalustamisen käytännöllisyys, keveys ja joustavuus.

Alvar Aallon tuotannolle on ominaista talojen ja asuntojen yhteys luontoon. Hän sijoitti standardielementeistä rakennetut eri kokoiset, paikallisiin olosuhteisiin muunneltavat pientalot osaksi maisemaa ja pyrki liittämään myös pieniin asuntoihin oman ulkotilan. Aalto suunnitteli asuintaloja myös teollisuusalueiden yhteyteen kaavoitetuille asuinalueille, minne talot sijoittuivat luontevasti tehdasyhteisön hierarkian mukaisesti. Tällaisia alueita ovat muun muassa Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan työntekijöille suunniteltu Tehtaanmäen asuinalue sekä Kotkan Sunilan pienkerrostalot ja rivitalot.

Yli 50 vuotta kestäneen arkkitehtiuransa aikana Alvar Aalto suunnitteli huomattavan määrän julkisia rakennuksia ja asuintaloja. Sarjavalmisteisten talojen lisäksi hän suunnitteli uniikkeja yksityiskoteja ystävilleen kuten Villa Mairean Harry ja Maire Gullichsenille sekä Villa Kokkosen säveltäjä Joonas Kokkoselle.

Näyttelyn on tuottanut Alvar Aalto -museo. Esillä on arkkitehtuuripiirustusten ja valokuvien lisäksi joitakin Alvar ja Aino Aallon suunnittelemia esineitä sekä kalusteita.