Poikilo-museot

Kaupunginmuseon näyttelyissä esitellään Kouvolan historiaan liittyviä näyttelyitä.

Kouvolan kaupunginmuseo avautui yleisölle marraskuussa 2015 Kouvola-talossa.  Kaupunginmuseon portaikkoon on hankittu mediataideteos kansainvälisesti arvostetulta, Suomessa asuvalta taiteilijalta, Charles Sandisonilta. Valoteoksen nimi on Joki ja se koostuu paikallisista Kymijoen varren historiadokumenteista, kuvista ja sanoista, jotka virtaavat museovierasta vastaanottamaan.

Kouvolan taidemuseo Poikilo on Kymenlaakson ainoa taidemuseo. Museo aloitti toimintansa vuonna 1987. Taidemuseon näyttely- ja kokoelmatilat sijaitsevat Kouvola-talossa, jossa on myös Poikilo-museoiden toimisto sekä kuva-arkistot ja asiakaspalvelu.

Taidemuseossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä.

Viime vuosien aikana taiteilija Jaana Partanen on keskittynyt taiteessaan alkemia-aiheisten kolmiosaisten näyttelykokonaisuuksien sarjoihin. Kouvolan taidemuseo Poikilon näyttelyssä Mielen alkemiaa – Arjen alkemiaa taiteilija antaa museokävijälle valittavaksi kaksi polkua.

Alkemia-sarjoista ensimmäinen Arjen alkemiaa (2001 – 2007) keskittyy elämän käännekohtiin ja myllerryksiin. Seuraatko tarkemmin globaaleja tragedioita aseteollisuuden vallasta, uskontojen kilpailusta paremmuudesta tai naisten aseman systemaattisesta sorrosta maailmalla? Polkusi johdattaa sinut tuolloin Arjen alkemiaa -sarjan teoksiin. Näihin teemoihin paneudutaan leikkivän aikuisen otteella teoksissa: Kristallikaupunki (2004), Avattu Kaaba (2002) sekä Ristiretki sateen jälkeen (2002). Lisäksi pääset itse rakentamaan oman installaatiosi teoksessa Kultainen kaupunki (2001). – Kulta viitoittaa tiesi.

Jos puolestaan haluat keskittyä omaan mieleesi ja sen hallintaan – miten säilytät sen rauhallisena ja eheänä maailman melskeistä huolimatta – keskity Mielen alkemiaan (2011–2018) ja seuraa sini-punaista polkua.

Uusilla 3D-tekniikoilla toteutettava Mielen alkemiaa -trilogia pohtii mielen olemusta muun muassa teknologian ja luonnontieteiden näkökulmista. Trilogian avaa mielen ja intuition mahdollisuuksia pohtiva Harry Potter layer (2011), joka keskittyy henkilökohtaisen kokemuksellisuuden ja tieteellisen tutkimuksen rajapintoihin.

Sarjan keskimmäinen osa Matrix layer (2014) keskittyy nukkuvan mielen arvoituksiin, joita Partanen pohti jo Unen lahja -teoksissaan (1997). Trilogian päättää Avatar layer (2018–), jossa nostetaan esille kysymyksiä mielen merkityksestä kehollemme, mielen ja kehon yhteydestä sekä mielen voimasta parantaa.

Alkemia-aiheisten trilogioiden päätöskokonaisuutena tulee olemaan suuriin myytteihin ja aineettomuuteen keskittyvä Avaruuden alkemiaa.

Kuvan info: Jaana Partanen,Mielen alkemiaa Matrix layer © Jaana Partanen

Sirpaleita suomalaisuudesta – Suomi 100 vuotta on Poikilo-museoiden juhlavuoden näyttelyistä ensimmäinen. Näyttelyssä moni tuttu suomalaisuuden ilmiö näyttäytyy uudessa valossa.

Moni näyttelyn teoksista on ollut harvoin esillä, kuten Joseph Alasen (1885–1920) Hämeen valloitus tai Sikamessias, joka toi tekijälleen Harro Koskiselle jumalanpilkkarangaistuksen vuonna 1974. Tutut ja tuntemattomat lautapelit, viihdeteollisuuden hahmot, sota, työ, usko, historia, taide ja muut kulttuurin elementit sekoittuvat uudenlaiseksi kuvaksi suomalaisuudesta.

Näyttelyssä on myös yhteisöllinen tilausteos. Pekka Jylhän ”Tämä viha. Niin kuin suolampi: musta, kylmä, syvä ja samea” -teokseen on kerätty lahjoituksina ja lainoina lasiastioita kouvolalaisilta. Teos on saanut nimensä Väinö Linnan trilogiasta Täällä Pohjantähden alla (1959–1962). Sen lasiastiat symboloivat vuonna 1918 menehtyneitä sisällissodan uhreja, niin punaisia kuin valkoisiakin.

Teokseen kuuluu myös aiemmin luotu ”Kynttiläni paloi molemmista päistä”, joka on lainassa Rovaniemen taidemuseosta.

Pekka Jylhä (s.1955, Toholampi) on Pro Finlandia -palkittu kuvanveistäjä ja taiteilijaprofessori. Hänen teoksensa jättävät tilaa katsojan omalle oivallukselle ja tulkinnalle.

Näyttelyn kuraattori on Derek Fewster, filosofian tohtori ja yliopiston lehtori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa suomalaisuuden myyttejä ja kansallisuusaatetta.

Kuva: Tapani Lemminkäinen, Hyvän ja pahan taistelu, 1951
Poikilo-museot. Kuva: Pirkko Porkka

Kaarlo Kivekkään vaiheisiin voi tutustua Kouvolan kaupunginmuseossa 23.11.2017 avautuvassa näyttelyssä. Näyttely ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kenraaliluutnantti Karl Edvard Kivekäs syntyi Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hän palveli ulkomailla haastavissa tehtävissä suurvaltapolitiikan pyörteissä vuosisadan molemmin puolin ja osallistui itsenäistyneen Suomen puolustusvoimien rakentamiseen. Poikilo-museoiden näyttelyssä kerrotaan Kaarlo Kivekkään monivaiheisesta elämä ja miltei unohdetusta työstä rannikkopuolustuksen, kenttätykistön ja ilmatorjunnan kehittäjänä.

Kivekäs valmistui Haminan kadettikoulusta 1890 ja palveli keisarillisen Venäjän armeijassa yleten kenraalimajuriksi. Suomeen Kivekäs palasi sisällissodan päätyttyä kesällä 1918 ja toimi sen jälkeen puolustusvoimissa merkittävissä tehtävissä vuoteen 1928. Kivekästä muistetaan yhä tänä päivänä Keski-Aasian Tadžikistanissa, missä hän sotilastehtäviensä ohella työskenteli väestön olojen parantamiseksi.

Kuvateksti: Kaarlo Kivekäs
Kuva: Panu Loikkasen perikunta

Suomen juhlavuoden innoittamana näyttelyssä Myytinmurtajia ja matkantekijöitä pohditaan perinteisiä ja lujasti suomalaisten ajatuksiin kiinnittyneitä käsityksiä kansamme alkuperästä, yhtenäisyydestä ja sivistyksen janosta.

Näitä kolmea myyttiä tarkastellaan koko nykyisen Kouvolan historiaan liittyvien tekstien, kuvien ja esineistön kautta.

Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 esitellään näyttelyssä kansallisen itsetunnon nostajana, mutta myös siltana Eurooppaan ja linkkinä näyttelyn toiseen teemaan matkantekijöihin. Paviljonkiin pääsee tutustumaan Aalto-yliopiston Medialabin kehittämän 3D-mallinnuksen avulla.

Matkantekijät-osiossa kerrotaan Kouvolan alueen kansainvälisyydestä ja muuttoliikkeestä tänne muuttaneiden ja täältä pois muuttaneiden ihmisten ja perheiden elämäntarinoiden kautta. Näyttelyssä esitellään Fabergén korusuunnittelijana nykyisin tunnettu Alma Pihl (1888–1976) ja Elimäeltä lähtöisin oleva keksijä Eric Tigerstedt (1887–1925). Kouvolan alueelta lähdettiin etsimään parempaa toimeentuloa valtameren takaa. Amerikan siirtolaisten tarinat kertovat monenlaisista kohtaloista. Matkantekijöiden osuudessa tulevat esille myös siirtokarjalaisten kertomukset.