Poikilo-museot

Kaupunginmuseon näyttelyissä esitellään Kouvolan historiaan liittyviä näyttelyitä.

Kouvolan kaupunginmuseo avautui yleisölle marraskuussa 2015 Kouvola-talossa.  Kaupunginmuseon portaikkoon on hankittu mediataideteos kansainvälisesti arvostetulta, Suomessa asuvalta taiteilijalta, Charles Sandisonilta. Valoteoksen nimi on Joki ja se koostuu paikallisista Kymijoen varren historiadokumenteista, kuvista ja sanoista, jotka virtaavat museovierasta vastaanottamaan.

Kouvolan taidemuseo Poikilo on Kymenlaakson ainoa taidemuseo. Museo aloitti toimintansa vuonna 1987. Taidemuseon näyttely- ja kokoelmatilat sijaitsevat Kouvola-talossa, jossa on myös Poikilo-museoiden toimisto sekä kuva-arkistot ja asiakaspalvelu.

Taidemuseossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä.

Suomen juhlavuoden innoittamana näyttelyssä Myytinmurtajia ja matkantekijöitä pohditaan perinteisiä ja lujasti suomalaisten ajatuksiin kiinnittyneitä käsityksiä kansamme alkuperästä, yhtenäisyydestä ja sivistyksen janosta.

Näitä kolmea myyttiä tarkastellaan koko nykyisen Kouvolan historiaan liittyvien tekstien, kuvien ja esineistön kautta.

Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 esitellään näyttelyssä kansallisen itsetunnon nostajana, mutta myös siltana Eurooppaan ja linkkinä näyttelyn toiseen teemaan matkantekijöihin. Paviljonkiin pääsee tutustumaan Aalto-yliopiston Medialabin kehittämän 3D-mallinnuksen avulla.

Matkantekijät-osiossa kerrotaan Kouvolan alueen kansainvälisyydestä ja muuttoliikkeestä tänne muuttaneiden ja täältä pois muuttaneiden ihmisten ja perheiden elämäntarinoiden kautta. Näyttelyssä esitellään Fabergén korusuunnittelijana nykyisin tunnettu Alma Pihl (1888–1976) ja Elimäeltä lähtöisin oleva keksijä Eric Tigerstedt (1887–1925). Kouvolan alueelta lähdettiin etsimään parempaa toimeentuloa valtameren takaa. Amerikan siirtolaisten tarinat kertovat monenlaisista kohtaloista. Matkantekijöiden osuudessa tulevat esille myös siirtokarjalaisten kertomukset.

Taiteilija Pekka Nissisen ateljeessa Iitissä syntyneitä värien kyllästämiä maalauksia ja veistoksia aivan viime ajoilta ja herkkiä maisemia murretuin värein – siinä kenties äärimmäiset päät Nissisen tuotannosta hänen pian avautuvassa näyttelyssään.

Pekka Nissinen (s. 1938) on itse kertonut päättäneensä ryhtyä taiteilijaksi jo 14-vuotiaana koulupoikana Joensuussa, jossa hän pyysi ja pääsi seuraamaan opettajansa, taidemaalari Veikko Lappalaisen työskentelyä. Koulun jälkeen hän muutti Helsinkiin, meni Vapaaseen taidekouluun ja pääsi myöhemmin Ateneumin iltakouluun.

Pekka Nissinen loi mainosalalla merkittävän 40-vuotisen uran graafikkona ja johtavana art directorina. Mainosalalla kuluikin yli 40 vuotta, mutta sen ohella häntä alkoi yhä enemmän etsiä aikaa vapaan taiteen tekemiselle.

Mainosuran jälkeen kokopäiväisen taiteenteon mahdollisti 1980-luvulla toisen kodin hankkiminen ja vihdoin oman ateljeen rakentaminen Kymijoen varrelle, Iittiin. Aivan veden äärellä sijaitseva tontti on lohkaistu entisen Marlebäckin kartanon maista ja sijaitsee entisen kartanonpaikan lähellä. Pekka Nissinen ehti kuvata monia tilan rakennuksia ennen kuin ne hävisivät maisemasta kokonaan. Marlebäck-maalaussarjasta voidaan katsoa Pekka Nissisen vapaan taiteilijanuran alkaneen.

Nissinen piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä jo 1961 Galleria Strindbergillä ja se koostui piirroksista ja puupiirroksista. 1980-1990-luvulla hänen tyylinsä oli tunnusomaisen Chagall-vaikutteista kolorismia. Marlebäckin maisemat olivat vaihtuneet voimakkaiksi ekspressionistisiksi näyiksi.

Mainosgraafikon tausta näkyy maalauksissa vankkana sommitteluna, peittävinä ja voimakkaina väreinä ja usein hyvin konstruktivistisena rakenteena, joka on neliömäisissä maalauksissa toteutettuna vaativa ratkaisu.

Kaarlo Kivekkään vaiheisiin voi tutustua Kouvolan kaupunginmuseossa 23.11.2017 avautuvassa näyttelyssä. Näyttely ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kenraaliluutnantti Karl Edvard Kivekäs syntyi Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hän palveli ulkomailla haastavissa tehtävissä suurvaltapolitiikan pyörteissä vuosisadan molemmin puolin ja osallistui itsenäistyneen Suomen puolustusvoimien rakentamiseen. Poikilo-museoiden näyttelyssä kerrotaan Kaarlo Kivekkään monivaiheisesta elämä ja miltei unohdetusta työstä rannikkopuolustuksen, kenttätykistön ja ilmatorjunnan kehittäjänä.

Kivekäs valmistui Haminan kadettikoulusta 1890 ja palveli keisarillisen Venäjän armeijassa yleten kenraalimajuriksi. Suomeen Kivekäs palasi sisällissodan päätyttyä kesällä 1918 ja toimi sen jälkeen puolustusvoimissa merkittävissä tehtävissä vuoteen 1928. Kivekästä muistetaan yhä tänä päivänä Keski-Aasian Tadžikistanissa, missä hän sotilastehtäviensä ohella työskenteli väestön olojen parantamiseksi.

Kuvateksti: Kaarlo Kivekäs
Kuva: Panu Loikkasen perikunta