Poikilo-museot

Kaupunginmuseon näyttelyissä esitellään Kouvolan historiaan liittyviä näyttelyitä.

Kouvolan kaupunginmuseo avautui yleisölle marraskuussa 2015 Kouvolatalossa.  Kaupunginmuseon portaikkoon on hankittu mediataideteos kansainvälisesti arvostetulta, Suomessa asuvalta taiteilijalta, Charles Sandisonilta. Valoteoksen nimi on Joki ja se koostuu paikallisista Kymijoen varren historiadokumenteista, kuvista ja sanoista, jotka virtaavat museovierasta vastaanottamaan.

Kouvolan taidemuseo Poikilo on Kymenlaakson ainoa taidemuseo. Museo aloitti toimintansa vuonna 1987. Taidemuseon näyttely- ja kokoelmatilat sijaitsevat Kouvolatalossa, jossa on myös Poikilo-museoiden toimisto sekä kuva-arkistot ja asiakaspalvelu.

Taidemuseossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä.

Kuva: Myötä –näyttely Kouvolan taidemuseo Poikilossa

Kouvolan taiteilijaseura Kouta ry juhlistaa 10-vuotista olemassaoloaan koko taidemuseo Poikilon täydeltä. Myötä-näyttely tarjoaa kiinnostavan katsauksen Kouvolan taitelijaseuran jäsenten uusimpaan tuotantoon.

Yhteisnäyttelyyn osallistuu kaikkiaan 34 taiteilijaa, jotka edustavat laajasti eri taiteenlajeja.

Myötä on sympaattinen nimi näyttelylle. Se korostaa yhdessä tekemistä, yhdessä aikaansaatua ja samaan suuntaan ponnistelua. Nimi viittaa myös paikkakuntaan, Kouvolan läpi virtaavaan Kymijokeen ja Kymenlaakson murteeseen. Se kertoo yhteisestä näyttelystä, taiteilijoiden yhteisöllisyydestä ja taiteilijoiden tavasta kokea maailma empaattisesti.

Taiteilijatapaamiset la 15.2. klo 13 ja la 28.3. klo 13.

Videopäivä, Kino-Poikilossa esitetään KOUTA ry:n jäsenten videotaidetta la 29.2. klo 12.

Kartanoiden Kouvola lumoaa koko perheen.

Marraskuun 28. päivänä Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa avautuva Kartanoiden Kouvola -näyttely lumoaa interiööreillään. Luvassa on kartanoiden arkea ja juhlaa sellaisena kuin elämä oli Kouvolan kartanoissa. Samettiverhoja, runsautta, kristallia, lampetteja ja pöytähopeita. Tarinoita, valokuvia, upeaa esineistöä ja kauniita pukuja.

Kartanot olivat alueensa uudistusten etujoukoissa. Ne edistivät maatalouden kehitystä, teollistamista ja sivistystä. Näyttely tuo esiin myös henkilöiden ja sukujen vaikutuksia.

1800-luvulla elänyt kartanonneiti Jacobina Charlotta johdattaa lastenpolulla kulkijoita. Lapsille on myös työpaja- ja puuhatila.

Alexander Reichsteinin herkät ihmishahmot valaisevat Kouvola-talon puistoa näyttelyn avajaisista aina joulukuun 8. päivään asti.

Teoksia Heinon taidesäätiön kokoelmasta 7.5.-30.8.2020 Kouvolan taidemuseo Poikilo

Luonnon edestä esittelee erilaisia tapoja kuvata maisemaa ja luontoa nykytaiteen keinoin. Se nostaa esille myös yhä ajankohtaisemmaksi käyvän aiheen – ihmisen monimutkaisen ja ristiriitaisen luontosuhteen. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Petri Ala-Maunus, Axel Antas, Elina Brotherus, Ilkka Halso, Markus Rissanen, Kim Simonsson ja Kristiina Uusitalo. Teosten äärellä voimme pohtia, mitä voimme tehdä ja mitä meidän tulee tehdä luonnon edestä?

Heinon taidesäätiön kokoelma on yksi Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista. Kokoelman kartuttamisesta vastaavat kauppaneuvos Raimo Heino, rouva Raini Heino ja heidän poikansa galleristi, taidehistorioitsija Rauli Heino. Taidekokoelma on syntynyt Heinojen hankintojen ja henkilökohtaisten mieltymysten pohjalta. Johtoajatuksena on ollut intohimo ja rakkaus taidetta kohtaan. Heinoille taide näyttäytyy ennen kaikkea henkisenä pääomana, ei sijoituskohteena.

Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Kouvolan taidemuseo Poikilo ja Heinon taidesäätiö.

Yleisöopastukset
ke 20.5. klo 17
ke 19.8. klo 17

Taidetta Emil Aaltosen museon kokoelmasta

Näyttely Kauneuden aarteita tuo taidemuseo Poikilon seinille Suomen kultakauden mestareiden teoksia.  Vuorineuvos Emil Aaltonen (1869–1949) keräsi 1910–1940-luvuilla mittavan taidekokoelman. Sen kirkkaimpia helmiä ovat Albert Edelfeltin, Akseli Gallén-Kallelan, Werner Holmbergin, Hjalmar Munsterhjelmin, Hugo Simbergin, Maria Wiikin, von Wright -veljesten ja Victoria Åbergin maalaukset sekä Johannes Takasen veistokset. Kokoelmaan kuuluu myös vanhempaa ulkomaista taidetta.

Vuorineuvos ja teollisuusmies Emil Aaltonen kiinnostui kulttuurista ja taiteesta jo nuorena. Menestys ensin kenkätehtailijana sekä myöhemmin myös konepaja- ja muoviteollisuuden parissa antoi mahdollisuuden taiteen ja tieteen tukemiselle. Aaltosen mukaan taloudellinen hyvinvointi oli mahdollista vain, jos kansallinen kulttuuri oli korkealla tasolla. Kokoelman karttumisen taustalla vaikuttivat Aaltosen näkemykset kauneudesta, estetiikasta ja hengellisyydestä. 

Yleisöopastukset
ke 7.10. klo 17
ke 2.12. klo 17

Kuvat: