Kouvolan alueen emäpitäjiä ovat aikoinaan olleet Elimäki, Iitti ja Vehkalahti, joista alueelle syntyneet uudet kunnat myöhemmin irtautuivat ja itsenäistyivät. Nykyinen Kouvolan kaupunki syntyi kun vuoden viimeisenä päivänä v. 2008 Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kouvolan kaupunki, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin 1.1.2009 niiden alueet käsittävä uusi, nykyinen kunta, jonka nimeksi tuli Kouvola.

Kouvolan historian ja kehittymisen merkittäviä tekijöitä ovat rautuatiet, Kymijoki ja varuskunnat.

Kouvolan historian lyhyt oppimäärä

• Kouvolan kylä Kymijoen rantamilla tunnetaan jo 1400-luvun puoli välistä lähtien.  Nimi ”Kouvola” houkuttelee arvailemaan sen merkitystä. Oliko se ”kouvo” (vanha nimitys karhulle), josta tuli henkilön nimi ja joka puolestaan antoi nimensä perinnöksi Kouvolan kylälle ja lopuksi koko kaupungille. Mene ja tiedä – nimi on kuitenkin pysynyt vaikka paikkakunta on kokenut monta muutosta.
• Jo varhain keskiajalla, Kouvolan kylän metsien halki - nykyisen kaupungin keskustan läpi - kulki Ylinen Viipurin tie, joka oli Hämeen ja Viipurin linnojen välinen tieyhteys. Tietä pitkin kulkivat linnanherrojen viestinviejät, kirkon edustajat ja kruunun käskystä tietä pitkin marssitetut sotajoukot sekä tietysti kauppamiehet. Kouvolasta tuli myös tärkeä risteyspaikka jo 1600-luvulla, jolloin sieltä muodostui maantieyhteys Haminaan.
• Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 Ruotsin ja Venäjän raja tuli Kymijokeen ja oli siinä autonomian ajan alkuun saakka vuoteen 1809. Rajasta johtuen alue oli varsinkin Kustaan sodan aikana 1788-1790 useiden taistelujen ja tapahtumien näyttämönä. Niitä ovat mm. Liikkalan nootti, Anjalan liitto, Utin-, Kaipiaisten-, Valkealan-, ja Tillolan taistelut. Myös sodan päättänyt rauha solmittiin Kymijoen partailla Värälän kylässä.
• Kouvola tunnetaan rautateiden risteysasemana. Venäjän keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1867 Riihimäki-Pietarin rautatien rakentamista koskevan käskykirjeen. Radan tuli olla leveäraiteinen ja maamme tuli sitoutua sen rakentamiseen Pietariin asti. Rautatien rakentamisen vaikein vaihe oli sillan rakentaminen Kymijoen yli. Rata avattiin liikenteelle kokonaisuudessaan syyskuussa 1870. Nykyisen Kouvolan alueen ensimmäiset asemat olivat Kymi eli Koria, Utti ja Kaipiainen. Juna kiidätti matkustajat Kymenlaaksosta Helsinkiin 4-5 tunnissa ja suuren Venäjän maan pääkaupunkikaan ei ollut kuin päivänmatkan päässä.
• Vuonna 1875 avattiin liikenteelle Valkealan Kouvolan kylän asumattomalle takamaalle perustettu ”Kouvolan asema”.  Tämä oli paikallisen puunjalostustehtailijan ansiota. Hän oli esittänyt senaatille aseman perustamista Kouvolan kohdalle, seudulla kehittyvän puunjalostusteollisuuden kuljetuksia varten. Tuolta ajalta kerrotaan, että sunnuntaisin kokoontui Kouvolan kyläläisiä junaa katselemaan ja ihmettelemään tähän tapaan ”Siin ol kolme silmää, se ol tulel käypä ja se men kovaa”.
• Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Rata avattiin liikenteelle 1889 ja niinpä Kouvolasta tuli varsinainen rautateidenristeysasema. Hiljainen asemanseutu alkoi muuttua. Asemarakennus valmistui v 1889 ja ratapiha laajeni sivuraiteineen ja veturitalleineen. Kouvolan aseman seudulle kehittyi elinvoimainen rautatieläisyhdyskunta. Rautatien ansiosta nopeasti kasvanut Kouvolasta irrotettiin v 1922 Valkealan kunnasta ja kauppalaoikeudet se sai v 1923. Rautatiestä Kouvola tunnetaan edelleen, yhtenä Suomen suurimmista rautatieristeyksistä.
• Kymijoen varren teollistuminen alkoi 1730-luvulla lautatavaran kasvaneen kysynnän ja uudistuneen sahaustekniikan myötä. Nykyinen suurteollisuus sai alkunsa 1870-luvulla, jolloin ensimmäiset puuhiomot käynnistyivät. Tuolloin sai alkunsa myös nykyisin Unescon maailmanperintökohteena toimiva Verlan tehdasmuseo, kun insinööri Hugo Neuman perusti Verlan ensimmäisen puuhiomon v. 1872. Sen toiminta tosin loppui tulipaloon v. 1876.  Hiomo pantiin uudelleen käyntiin v. 1882 ja se jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1964 asti. Puuhiomo, paperi- ja pahvitehtaita perustettiin alueelle seuraavasti:  v. 1872  Inkeroisten puuhiomo Anjalankosken rannalle, v. 1873 Kuusankosken puuhiomo Myllysaareen ja v. 1874 Kymin puuhiomo Kuusankosken itärannalle. Kehittymisen mahdollistivat paikalliset olosuhteet: Kymijoen kosket käyttövoimana, metsät raaka-aineen lähteinä ja uusi rautatie kuljetusväylänä.
• Suuren Itämaisen sodan eli ”Oolannin sodan” aikaan venäläiset perustivat v.1853 varuskunnan Mäki-Kouvolaan. Sen toiminta päättyi sodan loputtua, mutta routavuosien alkaessa v.1899 Viipurin ja Kotkan ratojen risteykseen perustettiin sotilaiden muonituspaikka, josta muodostui vähitellen pieni varuskunta. Kouvolaan sijoitettiin myös venäläisiä rautatiesantarmeja valvomaan järjestystä asemalla.
• Vuonna 1910 tehtiin Tsaari Nikolai II:n käskystä päätös rakentaa varuskunnat Kouvolaan, Korialle, Lahteen, Riihimäelle ja Tammisaareen, tarkoituksena suojata rannikkoa ja rautatieyhteyttä.  Kouvolan-Korian kaksoisvaruskunta rakennettiin vuosina 1911 – 1914. Molemmille alueille valmistui useita kymmeniä punatiilirakennuksia ja Kouvolaan vuonna 1915 myös varuskuntakirkko. 
• Rakentamisen pääurakoitsijoina toimivat virolaiset veljekset Emil ja Mart Kallas, mutta rakentajat olivat pääosin suomalaisia.  Rakennustyöt vilkastuttivat paikkakunnan elinkeinoelämää ja antoivat urakkatöitä Kouvolan kylän asukkaille.  Rakentamiseen käytettiin kaikkiaan noin 7 miljoonaa tiiltä ja rakentaminen maksoi nykyrahassa noin 34 – 50 miljoonaa euroa. 
•  Kasarminmäen ensimmäinen suomalainen joukko-osasto oli Porin Jalkaväkirykmentti 2, joka siirtyi sinne Riihimäeltä kesällä 1918. Vuonna 1921 Hämeenlinnasta siirrettiin Kouvolaan Keski-Suomen Rykmentti, josta tuli Kouvolan ”oma rykmentti” talvisotaan asti. Kukoistuskauttaan varuskunta eli 1960-luvulla, jolloin alueella oli 2000 varusmiestä, 300 ammattisotilasta ja 100 siviilitoimihenkilöä.  Sotien jälkeen alueella ehtivät toimia ns. Tuntemattoman sotilaan rykmentti Jalkaväkirykmentti 8, Karjalan Prikaati, Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo, Erillinen Viestikomppania, Erillinen Autokomppania ja Pioneerikoulu, joista viimeisenä poistui Pioneerikoulu 1998.  Nykyään Puolustusvoimien toimintoja Kouvolan Kasarminmäellä ovat 1. logistiikkarykmentti ja Kaakkois-Suomen aluetoimisto. Puolustusvoimien merkitys on Kouvolassa edelleenkin suuri – Vekaranjärvellä sijaitsee Karjalan prikaati ja Utissa Utin jääkärirykmentti.

Muita toimijoita alueella ovat mm. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy, Kouvola Innovation Oy sekä useita muita yrityksiä.

Lähteet: Veikko Talvi, Kouvolan historia 1-2 ja Kalevi Sirén’n kertomaa. Tekstin on tarkistanut opetusneuvos Sakari Viinikainen.