Kouvolan seutu

Kouvola levittäytyy laajalle alueella ja seudulta löydät niin jylhien metsien lisäksi kaunista maaseutua. Alta voit lukea lisää Kouvolan eri taajamista ja alueen värikkäästä historiasta. Seudun eri matkakohteet ja nähtävyydet levittäytyvät ympäri Kouvolaa.

Anjala

Anjala on viihtyisä ja vehreä kylä eteläisessä Kouvolassa, Kymijoen länsirannalla. Historiastaan tunnetussa kylässä sijaitsee Ankkapurhan alue, josta pääset patosiltaa pitkin myös Alvar Aallon suunnittelemalle tehdasalueelle.

Anjalan kaunis puukirkko on vuodelta 1756. Kirkonmäeltä löytyy myös Sihvakan maauimala sekä kartanon vanha hautausmaa, jonne harva uskaltaa yöaikaan paikasta liikkuvien kummitustarinoiden pelottelemana. Anjalan kartanokulttuuria rakennuksineen, laajoine viljelyksineen ja koivukujineen edustavat vanhat Wrede-suvun kartanot Anjalan kartano, Rabbelugn, Wredeby ja Rauhamaa.

Myös Sippolan kylä sijaitsee tällä alueella. Suomen suurin puukartano Sippolan hovi ja punatiilinen kirkko ovat hallinneet pienten järvien ympäröimää kylämaisemaa niin 1800-luvulla von Daehnien suvun aikaan kuin vielä 2000-luvullakin.

Sippolan pienestä mutta eloisasta kylästä löydät yllättävän paljon kiehtovia kulttuurikohteita. Yksi niistä on Taidekeskus Antares, joka tarjoaa taiteilijoille asuin-, näyttely-, työ- ja varastotilaa sekä isännöi taiteilijaresidenssiä.

Ulkoilijan kannattaa suunnatta Känkkärän luontopolulle. Metsäinen luontopolku sijaitsee Kymijoen historiallisissa maisemissa Anjalassa Känkkärän kalliolla. Polku nousee rantakallion päälle, josta aukeaa jylhät maisemat joelle sekä vastarannan tehdasmiljööseen. Maasto on vaihtelevaa mutta haastavimpiin kohtiin on rakennettu kaiteita ja portaita. Sopii koko perheelle reittivalinnat huomioiden.

”Anjalassa on hyvin yhteisöllinen ilmapiiri. Pidämme muun muassa Känkkärän luontopolun kunnossa kyläläisten järjestämillä talkoilla. Talkoilemme vaimoni kanssa ahkerasti Känkkärän luontopolulla, jotta se pysyy siistinä ja viihtyisänä kaikille. Se ei ole enää vain anjalalaisten oma luontopolku, vaan kyllä siellä melkein joka kerta käydessä tulee jotkut uudet kasvot vastaan.”, Anjalassa asuva Markku Helin kertoo.

Myös Natura 2000 -alueeksi määritellyllä Junkkarinvuorella pääsee liikkumaan monipuolisesti, kuten hiihtämään ja luonnonratakelkkailemaan.

Elimäki

Pääkaupunkiseudulta saavuttessa Elimäki on Kouvolan ensimmäinen taajama, ja se lumoaa saapujan jo ensiaskeleilla. Elimäen kirkonkylä on maaseututaajama kauneimmillaan. Elimäellä on Kymenlaakson laajin yhtenäinen viljelysaukea, joka levittäytyy kuivatun Elimäenjärven alueella, on historiallisesti ja maisemallisesti kiinnostava.

Elimäellä on useita vanhoja kartanoita, joista etenkin Mustilan kartanon Arboretum on tunnettu matkailukohde. Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. 120 hehtaarin alueelle kävijän toivottavat tervetulleeksi sadat eri kasvilajit, jotka ovat kotoisin maailman eri kolkista. Erityisesti alue on tunnettu alppiruusuista, jotka kukkivat kesäkuussa.

Muita tunnettuja Elimäen kartanoita ovat Moision, Peippolan, Tolkkilan ja Hämeenkylän kartanot. Moision kartanon kaksikerroksinen, tiilestä muurattu empirerakennus on tiettävästi Carl Ludwig Engelin ensimmäinen Suomessa suunnittelema maaseudun säätyläisrakennus.

Peippolan kartano sijaitsee vuosisatoja vanhalla puistoalueella aivan Elimäen keskustassa. Yksikerroksinen, hirsirunkoinen päärakennus on Theodor Höijerin suunnittelema ja rakennettu 1847. Hämeenkylän kartano sijaitsee Teutjärven rannalla vanhassa puistoympäristössä.

Elimäen kirkko on Suomen vanhin käytössä oleva puinen ristikirkko. Kirkkoa vastapäätä keskustaa halkovan kadun toisella puolella sijaitseva 1790-luvulla rakennettu kellotapuli on tehty ainoastaan kelloja varten, minkä takia siitä puuttuu korkea pohjakerros.

Koria on Vilppulan karttakylä taajama, jossa asuu noin 5000 asukasta. Koria on Kymijoen rannassa Elimäen pohjoisreunassa, vain 6 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Korian Pioneeripuistossa järjestettiin Asuntomessut kesällä 2019. Pioneeripuisto on historiallinen varuskunta-alue Kouvolassa.

Korialta löydät myös Kallioniemen tanssilavan Kymijoen maisemista. Kallioniemessä järjestetään pitkin vuotta paljon erilaisia tapahtumia.

Kun ylität historiallisen Korian sillan, niin Kymijoen toisellla puolella pääset virkistymään palkitulle Kymijoen ulkoilureitille.

Inkeroinen

Inkeroinen entiseltä nimeltään Mämmälän kylä on sopivan pieni ja rauhallinen tehdastaajama eteläisessä Kouvolassa, Kymijoen itärannalla Anjalaa vastapäätä.

Inkeroisten Tehtaanmäellä sijaitsee Alvar Aallon vuosina 1937-38 ja 1950-56 suunnittelema Anjalan paperitehdas asuinalueineen. Kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen teollisuusrakennusten lisäksi Rantalinjan paritalot ja Tervalinjan rivitalot, kolme Insinööritaloa sekä kerrostaloja tehtaan työntekijöille.

Aluetta täydentävät vuonna 1940 valmistunut Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotialue, jonka asuinrakennuksista suuri osa valmistui vuonna 1938. Aallon suunnittelema suojeltu Tehtaanmäen koulurakennus peruskorjattiin vuonna 2003. Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu.

Voit tutustua Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin syvällisemmin Kouvolan matkailuoppaiden opastetulla kierroksella.

Ankkapurhan Lohisaareen rakennettiin ensimmäinen puuhiomo vuonna 1872. Samalla paikalla, vanhassa kartonkitehtaassa toimii nykyisin Ankkapurhan teollisuusmuseo, joka esittelee henkilökunnan työ- ja elämänoloja sekä teollisuuden kehitystä 150 vuoden ajalta. Museon ydin ja arvokkain kokonaisuus on Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone, joka käynnistyi 1897 ja pysäytettiin lopullisesti 1978.

Huimaavan arkkitehtuurin ja teollisuushistorian lisäksi Inkeroisissa, ja etenkin Ankkapurhassa järjestetään erilaisia tapahtumia pitkin vuotta.

Jaala

Jaalan kirkonkylän läpi kulkiessaan voi ihailla maalaismaisemaa, joka koostuu kumpuilevasta peltoaukeasta ja Pyhäjärvelle avautuvasta järvimaisemasta. Jaalan ylivoimaisena vetonaulana voidaan pitää hyvin säilynyttä puhdasta luontoa ja sen läheisyyden tuomaa rauhaa. Kirkonkylä on asukkaiden ja lomalaisten kohtaamispaikka.

Jaalassa on reilut 3 000 vapaa-ajanasuntoa, joten etenkin kesäisin alueen väkimäärä moninkertaistuu. Kirkonkylän ilme muodostuu uuden ja vanhan rakennuskannan rinnakkaiselosta. Kylän kruununa on uusgoottilainen kirkko vuodelta 1877. Lisäksi Kimolan kanava sijoittuu myös Jaalan alueelle.

Jalaan lähellä sijaitsee myös Unescon maailmanperintökohde Verlan tehdasmuseo, entinen puuhiomo ja pahvitehdas, joka on yksi Kouvolan kruununjalokivistä. Maailmanperintökohteessa vierailee kesäkuukausien aikana jopa 40 000 kävijää. Kansainvälisten kävijöiden osuus opastetuista kävijöistä on noin 10 prosenttia ja vieraita saapuu vuosittain 50-60 maasta. Verlan seutu on valittu Kymenlaakson vuoden kyläksi 2013.

”Koko kylä on älyttömän kaunis ja rauhoittava paikka. Maailmanperintökohde. Todella kaunis luonto. Verla vetää luonnostaan puoleensa. Meillä on täällä ihanan vireä kyläyhdistys. Ylläpidämme hyvää kylätunnelmaa ja teemme kaikenlaista yhdessä. Viimeksi paistoimme yhdessä lettuja ja vohveleita. Verlassa asuu paljon luontoa ja puutarhaa rakastavia ihmisiä. Minäkin haluaisin laajentaa puutarhaamme ja kasvattaa enemmän leikkokukkia pihallamme.”, Verlassa asuva Riina Liski kertoo.

Pohjois-Jaalassa sijaitsee Heisanharjun luonnonsuojelualue. Heisanharjua kutsutaan sen harjumaisemien vuoksi Kymenlaakson Punkaharjuksi. Alue on tunnettu pitkittäisistä harjuistaan ja pienistä järvistään niiden välissä, jotka muodostavat upean luonto- ja retkeilykohteen.

Jaalan kirkonkylällä sijaitsevalla Liikasenmäellä järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia kesäkauden avajaisista teatteriesityksiin ja markkinoihin. Liikasenmäellä pääsee myös pelaamaan frisbeegolfia, jalkapalloa, ja talvella siellä pääsee hiihtämään. Alueella toimii myös uusi Jaala Areena.

Muita matkailukohteita Jaalan lähellä ovat Aurantolan historiallinen kartanoympäristö, joka tarjoaa puitteet lomalle, kokouksille ja juhlille, sekä Lampila Golf. Lampila Golf on 9-väyläinen, tasoituskelpoinen ja rauhallinen kenttä, joka sopii erinomaisesti myös vasta-alkajille

Kouvola

Kouvolan keskusta avautuu junalla saapuville heti rautatieaseman edestä. Kaupat, virastot ja muut palvelut, ovat ihan rautatieaseman lähettyvillä. Ydinkeskussa kaikki on kävelymatkan päässä – suurin osa kuluttajalle suunnatuista palveluista löytyykin uudistetun kävelykatu Manskin varrelta.

Kouvolan maamerkki Pohjola-talo näkyy yleensä ensimmäisenä Kouvolaan saapuville. Vuonna 1977 valmistuneessa 12-kerroksisessa rakennuksessa on liike- ja toimistotiloja 25 000 neliötä. Pohjolatalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila.

Keskusta on asuntoalue, johon kuuluu puistojen lisäksi myös urheilualueita, kuten Urheilupuisto ja Palomäki. Keskustasta löydät urheiluhuuma Kouvojen, Kouvottarien, KooKoon ja KPL:n otteluista. Huippu-urheilua, frisbeegolfia, uimahalli, lenkkipolkuja vai jotain muuta – sinä päätät! Keskustan kupeesta pääsee myös laskettelemaan ja alamäkipyöräilemään Mielakan rinnekeskukseen.

Jos mielesi tekee herkullista illallista tai kurkistusta yöelämään, Kouvolan keskusta on alueen suurin ravintolakeskittymä. Jos taas kaipaat jotakin kulttuurinnälkään keskustasta löytyy muun muassa Kouvolan Teatterin ja Poikilo-museot.

Kouvolan keskusta-alue on kiinnostava kohde myös arkkitehtuurimatkailijalle. Modernismia edustava Kouvolan hallintokeskus on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Kouvolan kaupungintalo (Bertel Saarnio, Juha Leiviskä, 1964-68, 1969) on kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön luokittelema modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Kaupungintalo on myös äänestetty Suomen kauneimmaksi kaupungintaloksi.

Lisäksi keskusta-alueella on monia arkkitehtuuriltaan erilaisia kirkkoja kuten Keskuskirkko, Käpylän kirkko, katolinen Pyhän Ursulan kirkko, ortodoksinen Pyhän ristin kirkko.

Kouvolatalo on Kouvolan kaupungin keskustan tuntumassa sijaitseva kulttuuri- ja tapahtumatalo, jossa sijaitsee muun muassa Pohjois-Kymen musiikkiopisto.

Kouvolan Museokortteli avautuu Pohjola-talon takaa, Kouvolatalon naapurista. Alueella sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettuja puutaloja, joissa on aikanaan asunut rautatieläisiä perheineen. Nykyään museokorttelissa toimii muun muassa useita kädentaitajia. Pitkin vuotta Museokorttelissa järjestetään myös tapahtumia.

Tykkimäen huvipuisto ja Käyrälammen alue sijaitsevat muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Sieltä löydät kaikkea ulkoilumahdollisuuksista, kulttuurista ja huvituksista alkaen niin hurjapäille kuin rentoutujillekin.

Suomen kolmanneksi suurimman huvipuiston lisäksi alueelta löytyvät muun muassa kansainvälisessäkin käytössä oleva moottorirata, upea uimaranta aktiviteetteineen, monipuolinen Tykkimäen Sauna ja vesipetojen suosikki, Tykkimäki Aquapark ja korkeatasoista majoitusta tarjoava Tykkimäki Resort.

”Hatunnosto myös Kymijoen ulkoilureitistä ja isoille panostuksille Käyrälammen alueella. Se on minun toinen kotini kesäaikaan. Minusta on tärkeää, että mahdollistamme koko kansalle vauvasta vaariin liikkumisen lähellä kotia. On hienoa, että Kouvolassa on välillä urheilukenttiä myös tyhjinä, jotta sinne voi mennä vaikkapa lapsi ja vanhempi potkimaan palloa tai heittämään frisbeetä.”, Kouvolassa asuva Panu Sorjonen kertoo.

Kuusankoski

Kuusankoski on vain kivenheiton päässä Kouvolan keskustasta. Kaunis Kymijoki risteilee pitkin taajamaa. Kymijoen varrella sijaitsee laaja virkistys- ja ulkoilureittien verkosto. Muun muassa vuoden retkipaikaksi 2024 valitulle Kymijoen ulkoilureitille pääsee aivan Kuusankosken keskustasta. Kymijoen varrella voit majoittua Hotelli Sommelossa.

Alueen maisemaa värittävät myös useat puistot ja kallioiset mäet. Kuusankoskelaisen Antti Salmelan mukaan yksi Kuusankosken kauneimpia paikkoja ja hänen oma voimapaikkansa on Kettumäki.

”Moni ei edes tiedä tätä paikkaa tai ole käynyt, vaikka se on ihan Kuusankosken keskustassa. Suosittelen tutustumaan alueeseen. Olen onnekas, että saan vielä töideni puolesta olla täällä ja nähdä neljä vuodenaikaa, kuinka luonto muuttuu ja elää.”, Salmela kertoo.

Liikkumaan pääsee etenkin Kettumäen vieressä sijaitsevassa Naukiossa. Sieltä löytyy urheilupuisto, jäähalli, Sami Hyypiä -areena, uimahalli, tennishalli, urheilutalo erilaisilla liikuntasaleilla, keilahalli, yleisurheilukenttä, ruoho- ja hiekkapäällysteiset pallokentät, kuntoiluportaat, tenniskentät sekä lenkkeily- ja hiihtomaastoja.

Kuusaan sillan vieressä sijaitsevat monipuolista kulttuuria tarjoavat Kuusankoskitalo, kirjasto ja elokuvateatteri. Lisäksi Kymijoen varrelta löytyy UPM Kymin tehdas, joka tuottaa paperia, sellua ja bioenergiaa. UPM Kymi on merkittävä työllistäjä alueella. UPM Kymillä työskentelee reilut 700 työntekijää paperi- ja sellutehtaan sekä konserni- eli tukitoimintojen palveluksessa.

Kuusankoskella sijaitseva, Kouvolan Pispalaksikin kutsuttu Voikkaa valittiin Suomen idyllisimmäksi kyläksi vuonna 2023. Voikkaalaiset kehuvat erityisesti Hirvelän ja Sikomäen alueita ja Virtakiven saunaa.

”Olen asunut ja ollut töissä usealla paikkakunnalla, mutta Voikkaalla olen viihtynyt parhaiten. Uskon sen johtuvan yhteen hiileen puhaltamisesta ja siitä, että voikkaalaiset ovat aitoja, täällä saa olla sitä, mitä on. Voikkaalaiset ovat jämäköitä ja pitävät toistensa puolia. Ja maisemat ovat lumoavan kauniita.”, Virtakiven saunan yrittäjä Eija Parkkinen kertoo.

Virtakivi on Kimolan kanavan päätepiste. Kanava yhdistää Kymijoen Päijänteelle, ja sitä pitkin Kouvolaan pääsee 400 kilometrin päästä Pielavedeltä asti. Toukokuusta lokakuuhun avoinna olevan kanavan erityispiirteitä ovat ainutlaatuinen 70 metriä pitkä kalliotunneli sekä kahdentoista metrin sulutuskorkeus.

Kuusaalta löydät myös Kaakkois-Suomen suurimman kauppakeskuksen, Veturin. Sellaista tuotetta ei olekkaan, jota et tästä ostoskeskittymästä saa! Muista vierailla myös Taideruukissa, joka on kaunis, vanha tehdasalue. Taideruukista löydät kulttuuria, liikuntaa ja paikallisia tuotteita.

Myllykoski

Myllykoski on vehreä taajama Kymijoen rannalla. Etenkin Koivusaari on monelle paikalliselle ja vierailijalle tuttu vapaa-ajanviettopaikka. Koivusaari on taannoin valittu nettiäänestyksessä yhdeksi Suomen kauneimmista puistoista. Koivusaaren puisto sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kymijoen rannalla, lähellä Myllykosken taajamaa.

Laajat hoidetut nurmikkoalueet polkuineen tarjoavat tilaa ulkoiluun ja oleiluun. Koivusaarelle leimaa antaa karppilampi ja puurivistöt sen rannalla. Alueella on myös uudistettu maauimala, uimaranta ja frisbeegolfrata. Kesäisin voit päästä näkemään myös kesäteatteriesityksiä tai seuraamaan kalakilpailuja.

Saviniemen jalkapallostadion avattiin vuonna 1995. Stadion toimii MyPan kotikenttänä. Myllykosken vesistökeskukselta pääsee muun muassa avantoon tai vuokraamaan kajakkeja. Paikkaa huoltaa ja hoitaa Myllykosken Latu. Ummeljoen puolella pääsee mäkihyppäämään. Rajakallion hyppyrimäet ovat neljän hyppyrimäen muodostama mäkihypyn suorituspaikka.

Keltakankaan taajama liittyy Myllykosken taajamaan sen kaakkoispuolella valtatie 15:n tuntumassa. Jos olet pysähtynyt Anjalankosken ABC huoltoasemalla, olet jo ollut Keltakankaalla. Keltakankaalla asuu yli 600 asukasta luonnonläheisillä asuinalueilla ja siellä on myös terveysasema. Uusi elinkeinotoiminta on viime vuosina keskittynyt Keltakankaalle Ekoparkin teollisuusalueelle – alueella sijaitsee koko Kymenlaakson kattava jätekeskus.

Valkeala

Valkealan upeat vesistöt ja monipuolinen luonto vetävät puoleensa. Valkealassa on 246 yli kahden hehtaarin kokoista järveä, joista suurin on Vuohijärvi. Lukuisien järvien ohella tunnusomaisia piirteitä Valkealan maisemille ovat salpausselät.

Kansallispuistojen helmi, Repovesi, sijaitsee pienen ajomatkan päässä Valkealan kirkonkylästä. Repovedeltä löydät monipuolisia aktiviteetteja, luonnon rauhaa sekä huimaavia maisemia. Repoveden kansallispuisto on valittu vuoden retkikohteeksi vuonna 2012.

Matkan varrelta Repovedelle löydät myös Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon.

Valkealan keskustaajaman asuinalueita ovat Kirkonseutu ja Niinistö-Jokela. Valkealan kirkonkylä on palvelujen osalta täydellinen taajama – palvelut sijaitsevat kävelymatkan päässä. Taajamasta löytyvät monipuoliset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet, uimahalli, jäähalli, urheilukenttä sekä valaistu latu ja lenkkipolut. Niinistö-Jokelan asuinalueet sijaitsevat Kouvolan ja Valkealan kirkonseudun puolivälissä. Lisäksi Valkealassa on kymmeniä vireitä kyliä.

Valkealassa sijaitseva Puotimuseo kertoo elävästi eri aikakausien kauppatoiminnasta. Valkealassa pääset kulttuurin pariin myös Valkealan kesäteatterissa kirkonkylällä ja legendaarisen Tirvan sekä Rämälän tanssilavoilla pääsee valssaamaan koko kesäkauden.

Elovalkeat-kesätapahtumasarja on elävöittänyt Valkealan kesiä jo vuodesta 1973. Rakastettu kotiseututapahtuma järjestetään eri toimijoiden ja Kouvolan kaupungin kanssa yhteistyössä heinä-elokuunvaihteessa. Sen voimana ovat perinteikkäät kulttuuriympäristöt, alueen upea järviluonto ja eri kylillä voimissaan oleva talkootyöperinne.

Karjalan prikaati ja Utin jääkärirykmentti sijaitsevat myös lähellä Valkealaa.

Kouvolan seudun historia

Kouvolan alueen emäpitäjiä ovat aikoinaan olleet Elimäki, Iitti ja Vehkalahti, joista alueelle syntyneet uudet kunnat myöhemmin irtautuivat ja itsenäistyivät.

Nykyinen Kouvolan kaupunki syntyi kun vuoden viimeisenä päivänä v. 2008 Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kouvolan kaupunki, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin 1.1.2009 niiden alueet käsittävä uusi, nykyinen kunta, jonka nimeksi tuli Kouvola.

Kouvolan historian ja kehittymisen merkittäviä tekijöitä ovat rautuatiet, Kymijoki ja varuskunnat. Alta pääset lukemaan Kouvolan seudun historian lyhyen oppimäärän. Antoisia lukuhetkiä!

Kouvolan kylä Kymijoen rantamilla tunnetaan jo 1400-luvun puoli välistä lähtien. Nimi ”Kouvola” houkuttelee arvailemaan sen merkitystä. Oliko se ”kouvo” (vanha nimitys karhulle), josta tuli henkilön nimi ja joka puolestaan antoi nimensä perinnöksi Kouvolan kylälle ja lopuksi koko kaupungille. Mene ja tiedä – nimi on kuitenkin pysynyt vaikka paikkakunta on kokenut monta muutosta.
Jo varhain keskiajalla, Kouvolan kylän metsien halki – nykyisen kaupungin keskustan läpi – kulki Ylinen Viipurin tie, joka oli Hämeen ja Viipurin linnojen välinen tieyhteys. Tietä pitkin kulkivat linnanherrojen viestinviejät, kirkon edustajat ja kruunun käskystä tietä pitkin marssitetut sotajoukot sekä tietysti kauppamiehet. Kouvolasta tuli myös tärkeä risteyspaikka jo 1600-luvulla, jolloin sieltä muodostui maantieyhteys Haminaan.
Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 Ruotsin ja Venäjän raja tuli Kymijokeen ja oli siinä autonomian ajan alkuun saakka vuoteen 1809. Rajasta johtuen alue oli varsinkin Kustaan sodan aikana 1788-1790 useiden taistelujen ja tapahtumien näyttämönä. Niitä ovat mm. Liikkalan nootti, Anjalan liitto, Utin-, Kaipiaisten-, Valkealan-, ja Tillolan taistelut. Myös sodan päättänyt rauha solmittiin Kymijoen partailla Värälän kylässä.
Kouvola tunnetaan rautateiden risteysasemana. Venäjän keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1867 Riihimäki-Pietarin rautatien rakentamista koskevan käskykirjeen. Radan tuli olla leveäraiteinen ja maamme tuli sitoutua sen rakentamiseen Pietariin asti. Rautatien rakentamisen vaikein vaihe oli sillan rakentaminen Kymijoen yli. Rata avattiin liikenteelle kokonaisuudessaan syyskuussa 1870. Nykyisen Kouvolan alueen ensimmäiset asemat olivat Kymi eli Koria, Utti ja Kaipiainen. Juna kiidätti matkustajat Kymenlaaksosta Helsinkiin 4-5 tunnissa ja suuren Venäjän maan pääkaupunkikaan ei ollut kuin päivänmatkan päässä.
Vuonna 1875 avattiin liikenteelle Valkealan Kouvolan kylän asumattomalle takamaalle perustettu ”Kouvolan asema”. Tämä oli paikallisen puunjalostustehtailijan ansiota. Hän oli esittänyt senaatille aseman perustamista Kouvolan kohdalle, seudulla kehittyvän puunjalostusteollisuuden kuljetuksia varten. Tuolta ajalta kerrotaan, että sunnuntaisin kokoontui Kouvolan kyläläisiä junaa katselemaan ja ihmettelemään tähän tapaan ”Siin ol kolme silmää, se ol tulel käypä ja se men kovaa”.
Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Rata avattiin liikenteelle 1889 ja niinpä Kouvolasta tuli varsinainen rautateidenristeysasema. Hiljainen asemanseutu alkoi muuttua. Asemarakennus valmistui v 1889 ja ratapiha laajeni sivuraiteineen ja veturitalleineen. Kouvolan aseman seudulle kehittyi elinvoimainen rautatieläisyhdyskunta. Rautatien ansiosta nopeasti kasvanut Kouvolasta irrotettiin v 1922 Valkealan kunnasta ja kauppalaoikeudet se sai v 1923. Rautatiestä Kouvola tunnetaan edelleen, yhtenä Suomen suurimmista rautatieristeyksistä.
Kymijoen varren teollistuminen alkoi 1730-luvulla lautatavaran kasvaneen kysynnän ja uudistuneen sahaustekniikan myötä. Nykyinen suurteollisuus sai alkunsa 1870-luvulla, jolloin ensimmäiset puuhiomot käynnistyivät. Tuolloin sai alkunsa myös nykyisin Unescon maailmanperintökohteena toimiva Verlan tehdasmuseo, kun insinööri Hugo Neuman perusti Verlan ensimmäisen puuhiomon v. 1872. Sen toiminta tosin loppui tulipaloon v. 1876. Hiomo pantiin uudelleen käyntiin v. 1882 ja se jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1964 asti. Puuhiomo, paperi- ja pahvitehtaita perustettiin alueelle seuraavasti: v. 1872 Inkeroisten puuhiomo Anjalankosken rannalle, v. 1873 Kuusankosken puuhiomo Myllysaareen ja v. 1874 Kymin puuhiomo Kuusankosken itärannalle. Kehittymisen mahdollistivat paikalliset olosuhteet: Kymijoen kosket käyttövoimana, metsät raaka-aineen lähteinä ja uusi rautatie kuljetusväylänä.
Suuren Itämaisen sodan eli ”Oolannin sodan” aikaan venäläiset perustivat v.1853 varuskunnan Mäki-Kouvolaan. Sen toiminta päättyi sodan loputtua, mutta routavuosien alkaessa v.1899 Viipurin ja Kotkan ratojen risteykseen perustettiin sotilaiden muonituspaikka, josta muodostui vähitellen pieni varuskunta. Kouvolaan sijoitettiin myös venäläisiä rautatiesantarmeja valvomaan järjestystä asemalla.
Vuonna 1910 tehtiin Tsaari Nikolai II:n käskystä päätös rakentaa varuskunnat Kouvolaan, Korialle, Lahteen, Riihimäelle ja Tammisaareen, tarkoituksena suojata rannikkoa ja rautatieyhteyttä. Kouvolan-Korian kaksoisvaruskunta rakennettiin vuosina 1911 – 1914. Molemmille alueille valmistui useita kymmeniä punatiilirakennuksia ja Kouvolaan vuonna 1915 myös varuskuntakirkko.
Rakentamisen pääurakoitsijoina toimivat virolaiset veljekset Emil ja Mart Kallas, mutta rakentajat olivat pääosin suomalaisia. Rakennustyöt vilkastuttivat paikkakunnan elinkeinoelämää ja antoivat urakkatöitä Kouvolan kylän asukkaille. Rakentamiseen käytettiin kaikkiaan noin 7 miljoonaa tiiltä ja rakentaminen maksoi nykyrahassa noin 34 – 50 miljoonaa euroa.
Kasarminmäen ensimmäinen suomalainen joukko-osasto oli Porin Jalkaväkirykmentti 2, joka siirtyi sinne Riihimäeltä kesällä 1918. Vuonna 1921 Hämeenlinnasta siirrettiin Kouvolaan Keski-Suomen Rykmentti, josta tuli Kouvolan ”oma rykmentti” talvisotaan asti. Kukoistuskauttaan varuskunta eli 1960-luvulla, jolloin alueella oli 2000 varusmiestä, 300 ammattisotilasta ja 100 siviilitoimihenkilöä. Sotien jälkeen alueella ehtivät toimia ns. Tuntemattoman sotilaan rykmentti Jalkaväkirykmentti 8, Karjalan Prikaati, Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo, Erillinen Viestikomppania, Erillinen Autokomppania ja Pioneerikoulu, joista viimeisenä poistui Pioneerikoulu 1998. Nykyään Puolustusvoimien toimintoja Kouvolan Kasarminmäellä ovat 1. logistiikkarykmentti ja Kaakkois-Suomen aluetoimisto. Puolustusvoimien merkitys on Kouvolassa edelleenkin suuri – Vekaranjärvellä sijaitsee Karjalan prikaati ja Utissa Utin jääkärirykmentti.

Historia osion lähteet: Veikko Talvi, Kouvolan historia 1-2 ja Kalevi Sirén’n kertomaa. Tekstin on tarkistanut opetusneuvos Sakari Viinikainen.